Joulukalenteri 23.12.2022 

 

Joulukukat 

1870- ja 1880-luvuilla joulukukat tulivat osaksi suomalaista joulunviettoa. Perinteikkäin joulukukka Suomessa on hyasintti, koska se oli 1800-luvun lopussa lähes ainoa kasvi, jota voitiin saada kukkimaan talvellakin. Suomessa suosituin joulukukka on joulutähti ja seuraavaksi suosituin hyasintti. 

Joulutähti  eli tähtilatva on tyräkkikasvien heimoon kuuluva kasvilaji. Laji on kotoisin Väli-Amerikasta ja sitä käytetään laajasti koristekasvina. Joulutähti ei ole myrkyllinen, mutta syötynä paikallisesti ärsyttävä. Sitä myydään vuosittain 10– 15 miljoonalla eurolla Suomessa. Joulutähdet kasvatetaan myyntiin Suomessa koska se ei kestä hyvin kuljetusta ja päivän pituuden eroa. Jonkun verran niitä on tuotu Virosta koska sieltä tuonti onnistuu läheisen sijainnin vuoksi. Se on myös arka kylmälle ja vedolle ja saattaa pudottaa lehtensä tai kuolla alle 14 °C lämpötilassa. Perinteinen joulutähti on punainen, mutta se on saanut rinnalleen kauniita erivärisiä kilpailijoita. 

Hyasintti eli tuoksuhyasintti  on parsakasvien  heimoon kuuluva monivuotinen sipulikasvi, jota kukkiensa vuoksi kasvatetaan koristekasvina. Kasvi on peräisin Keski- ja Etelä-Turkista. Hyasintilla on pitkä historia viljeltynä koristekasvina. Sitä on kasvatettu ensin Välimeren maissa, myöhemmin Ranskassa, jossa sitä on käytetty myös hajuvesien valmistukseen.  Hyasintilla on pitkä historia viljeltynä koristekasvina. Hyasintti sisältää alkaloideja, jotka suurina määrinä ovat myrkyllisiä. Kasvin myrkyllisin osa on sen sipuli, jota ei pidä missään tapauksessa syödä. Lisäksi hyasintista haihtuvat tuoksuvat eteeriset öljyt saattavat aiheuttaa allergiaa. Hyasintteja on myös monissa väreissä, uusimpana keltainen. 

Muita joulukukkia ovat mm. Tulilatvat, Jouluruusut, Amaryllikset, Tulppaanit ja Lamosalali. Lisäksi monet hankkivat jouluksi kuusen sijasta Sypressin. Sypressi on hyvin yleinen koristekasvi koko Euroopassa. Se onkin hyvä vaihtoehto kuuselle, jos tilat ovat pienet tai pelkää karisevia kuusenneulasia.  

Jokaisella on omat mielikukkansa joulunakin. Itse olen vannoutunut hyasinttien ihailija, koska rakastan hyasintin tuoksua. Se tuo minulle joulun!  

Joulukalenteri 22.12.2022

Alkaa olla aika rauhoittua joulun viettoon. Pöydälle levitetään mummun kirjailema liina, joka aikoinaan annettiin saatesanoilla "sitten kun minua ei enää ole, niin laitat tämän liinan pöydälle ja muistat minua". Näin tehdään jälleen tänäkin jouluna - Rauhallista joulun aikaa teille kaikille!

 Joulukalenteri 21.12.2022

Tuomaanristi on perinteinen saaristoalueen, puusta vuoltu joulukoriste, joka otetaan esille tänään Tuomaanpäivänä. Joulukoristeen nimi viittaa apostoli Tuomaaseen. Tuomaan päivä aloittaa perinteisesti joulun.

#joulu2022 #sukuseura #joulukalenteri Toikander Hohti

 JOULUKALENTERI 16.12.2022

WEISTE OY

K. A. Weiste Oy on Helsingin Pukinmäessä vuodesta 1924 toiminut joulukoristeisiin erikoistunut yritys. Se on Euroopan vanhimpia joulukoristevalmistajia ja nykyisin Pohjoismaiden ainoa.

Weisteen toiminta alkoi 1924, kun kansakoulunopettaja ja paperitavarakauppias Kaarlo Aimo Weiste (1881–1963), alun perin Westerlund) perusti Helsinkiin oman yrityksen, liikeideanaan ryhtyä tuottamaan hopealangasta kotimaisia kuusenkoristeita. Niitä hän teki ensin kotonaan ja sitten Kluuvikadun työhuoneessaan, kunnes hän muutti poikansa Aarren (1920–2001) kanssa Pukinmäkeen vuonna 1926. Apua tuotteiden suunnittelussa oli sisaresta Viivia Weisteestä, joka toimi Heinolan opettajaseminaarissa piirustuksen ja käsitöiden opettajana vuosina 1921–1945. Koriste- ja nauhatehtaasta tuli K. A. Weiste Oy vuonna 1936.

Weiste valmistaa muun muassa palloja, kelloja, punoksia, köynnöksiä, lamettaa, latvatähtiä, kransseja ja pieniä tekokuusia tuotemerkillä Christmas Legend. Weisteen koristetuotannosta yli 80 prosenttia menee vientiin, erityisesti Ranskaan, Venäjälle ja Isoon-Britaniaan. Vientimaita on yhteensä yli 30.

Oman valmistuksen lisäksi Weiste tuo maahan suuren valikoiman eri materiaaleista valmistettuja joulukoristeita, lasipalloja ja lyhtyjä. Joulusesongin tasaamiseksi tuontivalikoimaan kuuluu myös laaja valikoima erilaisia ympärivuotisia sisustustuotteita ja koriste-esineitä.

1950–1960-luvulla muovi yleistyi nopeasti Weisteen materiaalina. PVC-kalvoista syntyi entistä kestävämpiä ja värikkäämpiä koristeita, ja vuonna 1967 alettiin valmistaa muottiinpuhallusmanatelmällä koristepalloja. Muovisista joulukuusista tuli 1970-luvulla hittituote pariksi kymmeneksi vuodeksi, kunnes kiinalaiset muovikuuset veivät markkinat. Tähtisädetikkuja Weiste valmisti yli 40 vuotta, kunnes kotimaiset tähtisädetikut korvattiin itäsaksalaisilla.

Vuonna 1992 K. A. Weiste Oy sai Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon.

Nykyisenä toimitusjohtajana yrityksessä toimii Antti Weiste.

WeisteShop on verkkokauppa jälleenmyyjille, mutta heillä on myös tehtaan pihapiirissä myymälä, Wanha-Villa, jossa ostettavissa valikoima joulukoristeita sekä muita joulu- ja sisustustuotteita.

Weisteen arvomaailmaan kuuluu myydä koristeita, jotka kestävät pitkään ja ovat laadukkaita. He ovat tehneet myös paljon investointeja löytääkseen koristeiden valmistukseen uusia biopohjaisia materiaaleja. He ovatkin edelläkävijöitä biopohjaisten materiaaliteknologioiden hyödyntämisessä.

 Joulukalenteri 14.12.2022

Joulukuusi on tullut Suomeen Saksan ja Ruotsin kautta 1800-luvulla.

Aina joulupuun ei tarvinnut olla kuusi, vaan kataja tai pieni mäntykin kävi.

Kuusen koristeina käytettiin aluksi itse omenia, karamelleja ja piparkakkuja. Kuusen karamellit eivät olleet syötäviä, vaan kiiltävällä paperilla päällystettyjä puun palasia. Nykyään kuuseen voidaan oikeita suklaapatukoita tai konvehteja joiden syömiseen tarvitaan sorminäppäryyttä. Karkin kun tulee näyttää siltä ettei siihen ole koskettu lainkaan. #joulu2022 #sukuseura #joulukalenteri Toikander Hohti

 JOULUKALENTERI 9.12.2022 

 

HIMMELI 

Himmeli on ikivanha pohjoismainen koriste. Tosin alkujuuret löytyvät peräti 1150-1500 luvulta Keski-Euroopasta. Suomeen perinne on tullut Ruotsin kautta. Himmelin nimi viittaakin ruotsinkieliseen sanaan himmel = taivas.  

Himmeli on tavallisesti oljista tehty katosta riippuva koriste-esine. Paikoin himmeliä on kutsuttu Suomessa myös olkikruunuksi. Himmelin peruselementtejä ovat pyramidi ja oktaedri eli kahdeksansivuinen tahokas. Yksinkertaisin himmeli koostuu yhdestä isosta peruskuviosta ja kuudesta siihen kiinnitetystä pienemmästä kuviosta. Himmelit ovat yleensä pyörähdyssymmetrisiä ja ne ripustetaan ylimmästä pisteestään ohuen ompelulangan varaan kattoon. Himmeli pyörii lievässä ilmavirtauksessa. 

Himmelin valmistus kuului entisaikaan nuorison, lähinnä tyttöjen joulunalustehtäviin. Himmeleitä kokoonnuttiin tekemään lauantai-iltaisin lämpimään saunaan, jossa kosteus ja lämpö olivat tehneet oljet käsittelykelpoisiksi. Työhön tuli mukaan usein myös nuoret miehet, joten himmelien tekoon liittyi myös osin kylän nuorison seurustelu. 

Valmis himmeli tuotiin puhtaaksi pestyyn tupaan jouluaattona ja ripustettiin pöydän yläpuolelle. 
Olki on ollut muinaisille suomalaisille erittäin merkittävä tulevaa satovuotta symboloiva materiaali. Uskottiin nimittäin siihen, että mitä suurempi himmeli, sitä parempi viljasato. 

Perinteisiä himmeleitä rakennettaessa viljalajikkeista ruis on paras materiaali himmeleihin. Sirpillä leikattu kullankeltaisen rukiinoljen tulee olla pitkävartista. Korret kuivataan auringon valossa pieninä nippuina käännellen niitä useaan kertaan. Näin niistä tulee tasaisen värisiä. Juolavehnä on hyvä rukiin korvike. Se on suhteellisen helposti löydettävissä oleva materiaali hiekkaperäisiltä merenranta- alueilta. Se on myös kestävä materiaali aloittelijankin käsittelyssä. 

Himmeleiden valmistuksessa käytetään erilaisia lankoja riippuen rakennettavan himmelin materiaalista. Luonnonmateriaalista rakennettaessa käytetään lankana ohutta puuvillalankaa ja neulana ns. himmeli-/ nukkeneulaa. Neulan tulisi olla tylppäpäinen ettei se riko olkea. 

Himmeleitä voi rakentaa lähes kaikesta putkimaisesta materiaalista mm. rukiista, pajusta, juolavehnästä, metallista, muovi-. paperi- ja lasiputkista.